20101002

Killing Joke "Absolute Dissent"

Erittäin pitkän linjan puurtajat ovat palanneet yhteen. Alkuperäisessä kokoonpanossa pullautettu "Absolute Dissent" on Killing Jokenkin mittapuulla merkittävän hieno albumi. Vuosien saatossa olen tutustunut orkesteriin ainoastaan satunnaisesti ja jossain vaiheessa ottanut pienempiä osakokonaisuuksia paremmin haltuun. Tällä kertaa musiikki todellakin tempaa mukaansa ja suorastaan pakottaa kuuntelemaan itseään. Ja vain itseään. Huomioni kiinnittyi Killing Joken aktivoitumiseen "In Excelsis" -biisin hiivittyä päähäni. Aluksi typerältä junttaukselta kuulostanut yksittäinen kappale ei liiemmin iskenyt, mutta pesiytyi vaivihkaa päähän pahemman kerran tanakasti. Mielenkiinto heräsi ja odotus alkoi. Jotenkin olin jo valmiiksi tiennyt Killing Joken jossain vaiheessa räjäyttävän pankin. Nyt se sitten tapahtui.

"Absolute Dissent" on synkkä ja monitahoinen kokonaisuus. Siitä löytyvät kaikki klassiset Killing Joke elementit. Mukana on 2000 -lukua ja 1980 -lukua. Mukana on junttausta ja mukana on herkkyyttä. Levyltä on suorastaan mahdotonta nimetä yhtä yksittäistä huippuhetkeä, sillä niin laajalla rintamalla yhtye tällä kertaa operoi. Raaempien junttausten väliin on pesiytynyt hienon tunnenlmallisia (joskin synkkiä) kappaleita kuten "The Raven King". "European Super State" puolestaan iskeytyy lähtemättömästi mieleen ja antaa jokaisella kuuntelukerralla aina pienen ja uuden palan itsestään. Jaz Coleman tuottaa tunnelmaltaan hyvinkin vaihtelevia vokaaleita, karavaani kulkee ja koirat haukkuvat. Killing Joke on todellakin tänään täällä.

10/10

01. Absolute Dissent
02. The Great Cull
03. Fresh Fever From The Skies
04. In Excelsis
05. European Super State
06. This World Hell
07. End Game
08. The Raven King
09. Honour The Fire
10 Depthcharge
11 Here Comes The Singularity
12 Ghosts On Ladbroke Grove

Ei kommentteja: