20080929

Volbeat "Guitar Gangsters & Cadillac Blood"


kuva: (www.imperiumi.net)

Huhaa. Yeah.

Pitkästä aikaa kotona. Pitkästä aikaa ei ole kiire tai rauhaton olo. Kaikesta huolimatta to do -lista on pitkä ja odottaa laatijansa toimenpiteitä päivittäin. Syksyn ensimmäiset keltaiset lehdet ovat ilmetymisellään saaneet myös musiikkirintaman aktivoitumaan. Kaupanhyllyille on vähitellen alkanut ilmestyä kiinnostavia levyjä. Niistä ensimmäisenä lähemmässä tarkastelussa on tanskalaisen Volbeatin uutuus "Guitar Gangsters & Cadillac Blood".

Ihmiset, jotka ovat kuunnelleet Volbeatin tuotoksia, jakautuvat melko tarkkaan yhtyeen palvojiin ja vihaajiin. Jostain syystä bändin musiikki ei jätä juuri ketään kylmäksi vaan jokaisella on siitä vankka mielipide. Oma mielipiteeni on ehdottoman positiivinen. Ottaen huomioon yhtyeen kohtuullisen suuren suosion maamme kamaralle, voidaan puhua jopa mainstreamista, vaikkakin yleismaailmallisessa musiikillisessa viitekehyksessä Volbeat putoaakin marginaaliin.

"Guitar Gansgters & Cadillac Blood" on yhtyeen kolmas pitkäsoitto. Tunnusomainen Volbeat on jälleen kerran läsnä. Kokonaisuus on kuitenkin hämmästyttävän siisti ja tämä saattaa osaltaan selittään yhtyeen suosion. Jopa kaupalliset radiokanavat ovat soittaneet bändin musiikkia(!). Michael Poulsenin (ex Dominus) vokalisoinnin johdolla Volbeat sekoittaa metalliinsa rock 'n rollia ja Elvistä. Ajoittain taustalla naputtavat tuplsabasarit saavat kaverikseen varsin tutunkin kuuloisia popmelodioita. Bändi oikoo tiukimmat kurvit häpeilemättä, mutta onnistuu silti tarjoilemaan vivahderikkaan kokonaisuuden. Poulsenin vokalisoinnissa livenä havaitta armoton sanatykitys ei pääse oikeuksiinsa tällä levyllä, mutta komeasti mies silti tonttinsa hoitaa.



Kitarakanksterit onnistuvat kuljettamaan kouhkauksensa tyylillä levyyn loppuun saakka. Kokonaisuudesta olisi kuitenkin voinut pudottaa pois pari cover -vetoa, sillä ne eivät levylle tai alkuperäisille anna mitään lisäarvoa. Elvistä ja Danzigin Glentä lauluääneltään etäisesti muistuttava Poulsen on jälleen kerran johdattanut joukkonsa menestykselliseen lopputulokseen. Lenkkipoluilla ja saleilla tämä musiikki toimii. Levyn tarttuvuus ja mukaansatempaavuus on huikeaa luokkaa. Ja samalla niin häpeilemätöntä. Näillä eväillä on hyvä tallustaa metalliskenen naapuritontilla.

9/10

References: hmm...

Kuuntelua odottaa vielä Evergrey, The Haunted, Gojira, Enslaved, Bring Me The Horizon ja muutama muu uusi syksyn albumiuutuus. Niistä lisää seuraavina päivinä.

Ei kommentteja: